Takon Sairauskassa - Säännöt

TAKON SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT 1.6.2023

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §
Vakuutuskassan nimi on Takon Sairauskassa. Kassan kotipaikka on Tampere.

2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat osakasluettelossa mainittuihin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt. Osakasluettelossa on mainittu myös toimintapiiriin kuulumisen mahdolliset rajaukset yhtiöittäin. Osakasluettelo on julkinen ja on nähtävissä sairauskassan internetsivuilla.
Työnantajaa kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi. Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa. Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen.
Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja enintään kuusi kuukautta kestäväksi. Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään kassassa vakuutetuksi, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään kolme kuukautta.
Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt. Vakuutussuhdetta on haettava kuuden kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai osakkaan liittymisestä toimintapiirin.
Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi alla mainituin edellytyksin;
kassan toimintapiiriin kuuluvat myös ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja työttömyysturvalain mukaisiin ns. työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ja heidät on irtisanottu osakkaan tai kassan palveluksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja he ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 15 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi yrittäjinä. Ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää enintään neljä kuukautta kalenterivuodessa. Näitä henkilöitä kutsutaan nimellä muu vakuutettu. Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaiseen lisäetuuteen. Muuksi vakuutetuksi voidaan hyväksyä myös hallituksen harkinnan mukaan. Muun vakuutetun vakuutussuhde on vapaaehtoinen ja halukkuus vakuutussuhteeseen on ilmaistava kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä tai tämän sääntömuutoksen voimaantulosta. Muun vakuutetun vakuutussuhteen alkaessa otetaan huomioon aikaisempi vakuutussuhde kassassa näitä sääntöjä sovellettaessa.
Kassan toimintapiiriin eivät kuulu täyttä lakisääteistä vanhuuseläkettä, eläkesäätiön lisäeläkettä, työnantajan maksamaa eläkevakuutuksen eläkettä, täyttä kuntoutustukea tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavat henkilöt.
Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen ja päättää vakuutussuhteen alkamisesta. Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville, joka eivät olet aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään kassan säännöt postiosoitteeseen. Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet sivustoilla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Henkilö, joka on työsuhteen päättymättä eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan vakuutetuksi.
Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä tai viimeistään sen kuukauden lopussa jolloin kassa on vastaanottanut eroilmoituksen.
Muu vakuutettu eroaa kassasta tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Muu vakuutettu katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroamien katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu. Muu vakuutettu, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan vakuutetuksi.

6 §
Osakas eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuutta kuukautta ennen eropäivää.
Osakas voidaan erottaa kassasta jos osakas laiminlyö vakuutusmaksun suorittamisen tai jättää tilittämättä vakuutetuilta perityt vakuutusmaksut kolmen kuukauden ajalta maksuhuomautuksesta/perintätoimista huolimatta.

7 §
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin. Osakkaalla, joka eroaa tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §
Vakuutetun vakuutusmaksu jäsenmaksu on 1.3 prosenttia vakuutetun osakkaalta saamasta ennakonperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.
Muun vakuutetun vakuutusmaksu perustuu viimeisten kuuden kuukauden vakuutusmaksujen keskiarvoon, korotettuna kymmenellä prosentilla.
Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon ajalta (esim. lomautus, vanhempainvapaa, hoitovapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa, ja erilaiset kuntoutustuet ja työttömyyspäivärahat).
Vakuutetun ollessa ulkomaankomennuksella, ei häneltä peritä vakuutusmaksua.
Vakuutettu voi yllämainittujen poissaolojen ajalta maksaa vakuutusmaksun itse. Vakuutusmaksu perustuu viimeisten kuuden kuukauden vakuutusmaksujen keskiarvoon, korotettuna kymmenellä prosentilla.
Osakkaan vakuutusmaksu on 10 prosenttia palveluksessaan olevien kassan vakuutettujen vakuutusmaksujen määrästä tai 0,12 prosenttia palveluksessaan olevien kassan vakuutettujen vuosittaisesta palkkasummasta.

9 §
Osakas pidättää vakuutettujen vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa. Muun vakuutetun ja palkattomalla vapaalla olevan vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla.
Osakkaan vakuutusmaksu tilitetään kassan tilille joko kerran kuukaudessa tai kerran vuodessa, kassan ja osakkaan välillä tehdyn erillisen sopimuksen mukaisesti.

10 §
Kassan taloudellisen tilan vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutetun vakuutusmaksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §
Vakuutetulla on oikeus sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään saada:
1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;
5) erityishoitorahaa;

12 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon, ei kuitenkaan keinohedelmöitykseen liittyvää tutkimusta, hoitoa ja matkakuluja. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.
Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

1. Lääkärinpalkkio

a) 90 % lääkärinpalkkiosta. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä peritty lääkärinpalkkio korvataan, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
b) psykiatrin antama psykoterapia enintään sairausvakuutuslain mukaiseen palautustaksaan asti.

2. Julkinen terveydenhuolto

a) 100 % julkisen sektorin muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvauksista maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä. Julkisen sektorin asiakasmaksuina korvataan: käyntimaksu lääkärillä, käyntimaksu hoitajalla, poliklinikkamaksu, päiväkirurginen toimenpide, sarjahoito, avosairaalan lääkärikäynti, avosairaalan hoitajakäynti, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, yksilökohtainen fysioterapia, lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivä, laitoshoidon kuntoutushoito, tilapäinen kotihoito, tilapäinen kotisairaanhoitokäynti ja kotihoidon toimintapäivämaksu.
b) 100 % sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksusta enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 120 vuorokaudelta saman sairauden johdosta.
c) 100 % kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu enintään 120 vuorokaudelta, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua.

3. Lääkkeet

a) 100 % lääkärin tai hammaslääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata.
b) 10 euron ostokertakohtaiselta omavastuuosuuden ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 200 euroa kalenterivuodessa lääkärin tai hammaslääkärin sairauden hoitoon määräämistä lääkkeistä, jotka eivät ole sairausvakuutuslain mukaan korvattavia ja joiden ostaminen apteekista edellyttää aina reseptiä. Oikeus korvaukseen määräytyy ostopäivän mukaan. Korvattavan valmisteen tulee löytyä Kelan ylläpitämästä lääketietokannasta.
4. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a) 100 % lääkärin ja hammaslääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista ja radiologisista tutkimuksista. Lääkärin tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä ei korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
Magneettitutkimus/ tietokonetomografiatutkimus/ kartiokeilatietokonetomografiatutkimus korvataan vain erikoislääkärin tai erikoishammaslääkärin määräyksellä.
b) 70 % lääkärin tai työterveyshuollon ammattihenkilön määräämästä fysioterapiasta, kuitenkin enintään 15 kertaa kalenterivuodessa. Oikeus korvaukseen määräytyy käyntipäivän mukaan. Hoidonantajan tulee olla Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty ammattihenkilö.
c) 70 % lääkärin määräämästä sytostaatti- ja keinomunuaishoito sekä valohoidosta enintään 840 euron enimmäismäärään saakka hoitomääräystä kohti silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa.
d) 70 % hierojan, naprapaatin, kiropraktikon ja osteopaatin hoidosta. Edellä mainittuja hoitoja korvataan yhteensä enintään 10 kertaa kalenterivuodessa. Oikeus korvaukseen määräytyy käyntipäivän mukaan. Hoidonantajan tulee olla Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty ammattihenkilö.
e) 70 % lääkärin määräämästä psykologin tutkimuksesta ja psykologin antamasta terapiasta, kuitenkin enintään 10 kertaa kalenterivuodessa. Oikeus korvaukseen määräytyy käyntipäivän mukaan. Hoidonantajan tulee olla Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty ammattihenkilö.
f) 70 % jalkahoitajan antamasta hoidosta, kuitenkin enintään 5 kertaa kalenterivuodessa. Oikeus korvaukseen määräytyy käyntipäivän mukaan. Hoidonantajan tulee olla jalkahoidon ammattihenkilö.
g) 70 % lääkärin tai työterveyshuollon ammattihenkilön määräämästä ravitsemusterapiasta, kuitenkin enintään 5 kertaa kalenterivuodessa. Oikeus korvaukseen määräytyy käyntipäivän mukaan. Hoidonantajan tulee olla Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty ammattihenkilö.
h) Yksityisen lääkäriaseman perimästä laitosmaksusta hallituksen vuosittaisen päätöksen mukaiseen enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti.
i) Yksityisen lääkäriaseman perimästä toimistomaksusta hallituksen vuosittaisen päätöksen mukaiseen enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti.

5. Matkat

a) kassan vakuutetulle tai muulle vakuutetulle aiheutuneet sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä. Korvaukseen on oikeus silloin, kun korvausta saadaan myös sairausvakuutuslain nojalla. Alle sairausvakuutuslain mukaisen omavastuun jääviä matkakustannuksia ei korvata.
b) lääkärin tai muun sääntöjen 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä vakuutetun tai muun vakuutetun luona johtuvat matkakustannukset.

6. Apuvälineet

a) 200 euroa kirurgisten toimenpiteiden jälkeen tarvittavista lääkärin määräämistä sidoksista, apuvälineistä ja tekojäsenten kustannuksista korvauskertaa kohti, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus.
b) 70 %, kuitenkin enintään 150 euroa muiden kuin kirurgisten toimenpiteiden jälkeen tarvittavista lääkärin määräämistä sidoksista, apuvälineistä ja tekojäsenten kustannuksista. Korvauksen voi saada joka toinen vuosi samaan tarkoitukseen hankitun sidoksen, apuvälineen tai tekojäsenen kustannuksista.

7. Silmälasit ja silmien näkökykyä korvaava laser-leikkaus

a) 350 euroa lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinnasta korvauskertaa kohti. Korvaus maksetaan vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle vakuutetulle. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi.
Silmälasikorvaukseen on oikeus joka toinen vuosi. Oikeus korvaukseen määräytyy ostopäivän mukaan.
b) 700 euroa silmien näkökykyä korjaavan laser-leikkauksen kokonaiskustannuksista edellyttäen, että edellisten silmälasien hankkimisesta on kulunut vähintään kaksi vuotta. Korvaus maksetaan vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle vakuutetulle. Laser-leikkauksen jälkeen voidaan silmälasit korvata aikaisintaan neljän vuoden kuluttua leikkauspäivästä.

8. Hammashoito

70 % hammaslääkärin, hammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä aiheutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 350 euroa kalenterivuodessa. vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle jäsenelle hammaslääkärin, hammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä aiheutuneista kustannuksista. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuuskorvaus lasketaan siitä kustannuksesta, josta on jo vähennetty sairausvakuutuslain mukainen korvaus eikä siitä korvauksen laskemisen jälkeen enää vähennetä sairausvakuutuskorvausta.
Kassan lisäetuuskorvausta maksetaan vähintään yhden vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle. Oikeus korvaukseen määräytyy käyntipäivän mukaan.

9. Rokotukset

70 %, kuitenkin enintään 200 euroa kalenterivuodessa rokotusten kustannuksista.

LISÄETUUSKORVAUSTEN SAAMISEN EDELLYTYKSET

15 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että;

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri tai muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- tai terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin
tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- ja hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on vuosittainen enimmäiseuromäärä, voidaan kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

HAUTAUSAVUSTUS

16 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 1500 euroa. Muun vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 400 euroa.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuolemaan aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olemaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

17 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.
Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan tai tutkimus suoritetaan.
Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkastellessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu. Kuitenkin lääkkeiden ja silmälasien kustannukset katsotaan syntyvän silloin kun ne maksetaan. Tällöin vuotuisia enimmäismääriä tarkastellessa korvausperuste määräytyy maksupäivän mukaan.
Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta näiden sääntöjen 14 §:n 2 b kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka, jos vakuutettu siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.
Lisäetuuskorvauksien suorittaminen lakkaa myös, jos vakuutetulle on suoritettu sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa enimmäisajalta, eikä vakuutettu sen jälkeen ole palannut työhön.
Jos sairaus uudelleen aiheuttaa työkyvyttömyyden sen jälkeen, kun vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti yhden vuoden ajan kykenevä tekemään työtä, katsotaan se sairaalahoidon uudelleen alkaessa eri sairaudeksi, vaikka sitä lääketieteellisesti olisikin pidettävä saman sairauden jatkona.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §
Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi, eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisia lisäetuuksia. Poikkeuksena lisäetuuksia kuitenkin suoritetaan vakuutetuille, joilla on oikeus sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan tai ansionmenetyskorvaukseen. ym.
Lisäetuuksia ei suoriteta ulkomaankomennuksen ajalta.

19 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, on hallituksella oikeus erottaa vakuutettu joko kokonaan tai määräajaksi, tai hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Ennen erottamista etuuden epäämistä tai alentamista on vakuutettua tai edunsaajaa kuultava sekä huomoitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

20 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta vakuutettua kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu tai muu vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Samoin toimitaan jos vakuutettu tai muu vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai muuta vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai muun vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

21 §
Hallituksella on oikeus määrätä ketä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu tai muu vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.
Jos vakuutettu tai muu vakuutettu ei noudata 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

23 §
Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §
Jos vakuutettu, muu vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut vakuutetun, muun vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu, muu vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja Rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu tai muu vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun tai muun vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Pirkanmaan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.
Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 4 monentissa on määrätty, Finassivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan kassan säännöissä mainittujen lisäetuuksien lisäämiseksi. Suunnitelma käyttörahaston käytöstä tehdään enintään vuodeksi kerrallaan.
3) hallituksen harkinnan mukaan palkattomien poissaolojen ajalta etuuksien maksamiseen, määräajaksi tehdyn suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.
Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

29 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

32 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan vakuutetulla, muulla vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

33 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla tai muulla vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu tai muu vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua tai muuta vakuutettua.
Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka on yhteensä 10 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen ja muiden vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä. Osakkaiden äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän edelliseltä tilikaudelta maksamiensa osakkaiden vakuutusmaksujen suhteessa.
Vakuutetun tai muun vakuutetun asiamiehen ja osakkaan asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

34 §
Varsinainen kassankokous pidetään vuosittain viimeistään huhtikuussa. Varsinaisessa kassankokouksessa;

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
6) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkio
7) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
8) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä
9) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

35 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta tai kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

36 §
Vakuutetulla tai osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

37 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kassankokouksen kokouskutsu julkaistaan kassan internetsivuilla, lähetetään postitse tai sähköpostilla osakkaille. Kassan muut tiedotteet julkaistaan kassan internetsivuilla.
Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 35 §:n 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

38 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
Silloin, kun kassankokouksessa kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen /kassan vakuutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

39 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.
Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.
Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina kassankokouksessa.

40 §
Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu tämän lain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, muut vakuutetut ja osakkaat joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

41 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen, muiden vakuutettujen ja osakkaiden nähtävänä. Osakkailla, vakuutetuilla ja muilla vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

42 §
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous.
Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi päättyy uuden vaalin toimittavan kassankokouksen päättyessä. Hallituksesta eroaa joka vuosi kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

43 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1. valita ja erottaa toimitusjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit sekä määrätä heidän toimenhoitojensa ehdoista;
2. antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset
3. vastaa kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4. päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5. päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6. kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7. antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

44 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja tai vakuutusmatemaatikko ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä ovat paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:
1. kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2. kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3. kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4. esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

46 §
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

47 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

48 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.
Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

49 §
Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuutta kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi. Samoin on meneteltävä, jos osakas on näiden sääntöjen 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

50 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN PURKAMIINEN

51 §
Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

52 §
Kassan selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava
1. jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2. jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3. jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia
4. jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat
5. jos säännöissä erikseen niin määrätään
6. jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

53 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja tai muita vakuutettuja.
Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 36 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen. Mikäli varat vähäiset, voidaan käyttää kuten aiemmin ns. yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Lataa säännöt PDF-muodossa